Vuosi 2010

Omaksi, ja miksei muidenkin iloksi:

Minun vuoteni 2010

Vuonna 2010...

- olin äitiyslomalla, vietin kaksi kesälomaa ja yhden talviloman.

- tein töitä kolmessa paikassa, joista yhteen oli matkaa 5 km, toiseen 500 m ja kolmanteen riitti, että nousi sängystä.

- Sain pitää mieheni kotona 1,5 kk verran, kun hän oli lomautettuna.

- nautin neljä kuukautta mahtavasta talvesta, luistelusta, pulkkailusta, valkoisista maisemista, lumesta ja pakkasesta

- sekä toiset neljä kuukautta unohtumattomasta kesästä, ennätyshelteistä, hikisistä autoreissuista, tunteesta, kun varjossa on riittävän lämmin (Suomessa!), uimisesta (miten hassua olikaan, kun uimaranta oli ihmisiä ja lapsiperheitä täynnä iltakahdeksalta), eväsretkistä ja jäätelöstä.

- edellisten välissä  ihastelin värikästä syksyä, keräsin lehtiä, syysaskartelin lasten kanssa ja otin paljon valokuvia.

- vierailin ystävien ja sukulaisten luona Turussa, Raisiossa, Kaarinassa, Salossa, Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Lehtimäellä, Alajärvellä, Porvoossa, Siikajoella, Uppsalassa, Märstassa, Uumajassa, Örnsköldsvikissä ja Veveyssä. 

- taitoin matkaa kävellen, pyörällä, luistimilla, potkukelkalla, suksilla, moottoriveneellä, kajakilla, autolla, linja-autolla, raitiovaunulla, (maailman jyrkimmin kulkevalla) metrolla, junalla, laivalla ja lentokoneella.

- sain kestitä turkulaisia, raisiolaisia, helsinkiläisiä, soinilaisia, tamperelaisia, savonlinnalaisia, norjalaisia, englantilaisia, irlantilaisia ja afganistanilaisia vieraita. 

- teimme erittäin onnistuneen ulkomaanmatkan ensimmäisen kerran sitten häämatkan, juuri siihen maahan, jota lehdet mainostivat pakopaikkana Suomen helteistä.

- sain kasaan 10 opintopistettä viettämällä aikaa lasteni kanssa.

- hankin (tai hankimme) uuden auton, kymmenen autonrengasta, pesukoneen, imurin, pöydän, puhelimen ja navigaattorin.

- meiltä hävisi puhelin, navigaattori, kaksi pyörää, neljä talvirengasta, tietokoneennäyttö ja öljykannu.

- hankimme kotivakuutuksen. 

- remontoin (tai remontoimme.. tai no, Simon remontoi) keittiön ja olohuoneen.

- tulin kolmikertaiseksi isotädiksi.

- sanoin hyvästit Mummille, joka muutti Taivaaseen.

- olen ollut sanoinkuvaamattoman siunattu! :) 


Lisäksi vielä kuva per kuukausi:

Joulun aikaa

Imorgon är det "loppiainen" (6.1. vad det än heter på svenska), och man borde kanske städa bort julen och alla fina juldekorationer som vi nyss handlat på rea. Ja, jag tror nog att vi vill njuta lite längre tid av julstämningen. :)

Oli kiire päästä kyytiin..

Tiden innan jul var mycket hektisk i vår familj. Jag till exempel hann aldrig gå själv på julshopping. Simons julklapp fick jag åka och hämta med barnen samma dag som vi skulle åka 
iväg mot norr. I bilens tystnad (efter barnen hade somnat och innan den yngre började sin gråtkonsert) hade man till slut möjlighet att sitta i lugn och ro. Och dom tre hela dagar som vi firade däruppe tog vi ju helt lugnt. Vi sov länge, var ute med barnen och hunden, bastade, spelade och bara vilade. Mamma fixade maten, och vi åt, och åå vad det smakade gott med julmat! Kallt var det (-15), men det var kallare i Åbo!

Ihan pikkuisen piti Simonin tehdä hommia lomallakin.

Mellandagarna hade vi lite mer action då min systers familj kom hit till Åbo för tre dagar. Första kvällen åkte dom svensspåkiga (inte Denise), alltså papporna med tre av barnen till Åbo Svenska Teatern och såg ”Findus och Pettson”. Den hade varit mycket bra, och barnen fick sitta i första raden. Fast Robin vände sig till Simon mitt i skådespelet och frågade: ”Vad skulle jag kunna göra?” :D Under tiden gjorde (eller i alla fall började göra) vi kvinnorna pizza till kvällsmat. Senare firade vi också Eveliinas 6-års födelsedag med tårta och massa gott.

Andra kvällen var vi i Caribia, en badplats alltså. Tre timmar var vi där, också Denise, utan bastupaus. Lite Hesburger-mat åt vi emellan. Alla hade en super rolig kväll! Barnen älskade det, jag och Simon fick också bada lite när vi hade barnvakter med oss, och till och med min syster, som inte brukar tycka så mycket om simhaller, var helt lycklig. :)

Nu har vardagen börjat igen, i alla fall nästan. Simon jobbar ju för fullt och jag också jobbar den här och i alla fall några följande veckor på dagiset. Framtiden bestäms nästa vecka. Dagiset skulle gärna hålla mig kvar men vi får se vad Åbo stad säger. Skolan börjar också nästa vecka, så det blir nog inga problem att hitta på nåt att göra. ;)

* * *

Huomenna on loppiainen, ja pitäisi kai siivota pois kaikki hienot joulukoristeet, joita me juuri ollaan ostettu alennusmyynneistä. Hmm, luulen, että meidän perhe haluaa nauttia joulutunnelmasta vielä vähän aikaa. :)

Joulua edeltänyt aika oli kovin hektistä meidän perheessä, minä en esimerkiksi ehtinyt kertaakaan itsekseni jouluostoksille. Simonin joululahja haettiin lasten kanssa samana päivänä kun lähettiin ajamaan kohti pohjoista. Auton hiljaisuudessa (sen jälkeen kun lapset olivat nukahtaneet, ja ennen kuin nuorempi aloitti itkukonsertin) sai vihdoin istua rauhassa. Ja seuraavat kolme päivää, jotka vietimme siellä pohjoisessa otimme rennosti. Nukuttiin pitkään, oltiin ulkona lasten ja koiran kanssa, saunottiin, pelattiin ja vain levättiin. Äiti teki ruuan, ja me söimme, ja kyllä maistui hyvälle jouluruoka! Pakkasta riitti (-15), mutta Turussa oli kylmempi!

Välipäivät vietimme vähän taas toiminnallisemmissa merkeissä, kun siskon perhe tuli tänne Turkuun kolmeksi päiväksi. Ensimmäisenä iltana kävivät ruotsinkieliset (paitsi ei Denise), eli isät ja kolme lapsista Turun ruotsinkielisessä teatterissa katsomassa ”Viiru ja Pesosen”. Se oli ollut oikein hyvä, ja lapset saivat paikat eturivistä. Robin tosin oli kesken näytelmän kääntynyt ja kysynyt Simonilta: ”Mitäs mä oikeen tekisin?” :D Sillä aikaa me naiset teimme (tai aloitimme tehdä) pizzaa iltapalaksi. Sen jälkeen juhlimme vielä Eveliinan 6-vuotissynttäreitä ja söimme kakkua ja kaikkea muuta hyvää. 

Toisen illan vietimme Caribiassa, kylpylässä siis. 3 tuntia kului pulikoidessa, myös Denise viihtyi ilman saunataukoja. Heseruokaa syötiin vain välissä. Lapset olivat onnensa kukkuloilla, ja mekin päästiin Simonin kanssa uiskentelemaan, kun oli lapsenvahdit mukana. Ja jopa armas siskoni, joka ei yleensä tykkää uimahalleista, oli ihan innoissaan. :)

Nyt on arki taas alkanut, melkein ainakin. Simon nyt on töissä koko ajan normaalisti, ja minäkin tämän ja ainakin pari seuraavaa viikkoa päiväkodissa. Jatko selviää ensi viikolla. Päiväkoti kyllä pitäisi minut töissä ihan mielellään, mutta katsotaan, mitä Turun kaupunki asiaan sanoo. Koulukin alkaa ensi viikolla, joten eipähän tarvitse miettiä, mitä sitä oikein tekisi. :)

Hyvää Uutta vuotta & Gott nytt år!!