Päiväkotielämää

Nyt on minulla kaksi viikkoa harjoittelua takana, eli samalla siis myös lapsilla päiväkotia. Aika on kulunut nopeaa ja itse olen viihtynyt hyvin. Myös Robin viihtyy, ja kyllä Denisekin oikeastaan.. Jos minä olen vieressä tai ainakin paikallani tietyssä paikassa. Mutta auta armias, jos liikahdan, puen toista lasta, käyn vessassa tai hakemassa ruokaa, tai pidän vaikka vain Robinia sylissä. Muutaman kerran olen jättänyt lapset joksikin aikaa muiden hoitajien hoteisiin, kun olen käynyt koulussa ja palaverissa. Silloin on Denise itkenyt aluksi, mutta sen jälkeen on mennyt ihan hyvin. Ja edistystä viime viikkoon on tapahtunut kuitenkin. Itse harjoittelu on jäänyt vähän sivualalle näin alkuun juuri Denisen vuoksi, mutta onneksi jouluun on pitkä aika. Kyllä sitä ehtii. :)

Olen tosi iloinen, että saan olla lasten kanssa vielä, ja kyllähän se vähän surulliselta tuntuu etenkin Denise jättää sitten joulun jälkeen ihan oikeasti sinne hoitoon.. Mutta nyt ei oikein muuta mahdollisuutta löydy, kun tuo koulu olisi kuitenkin saatava päätökseen..

Ja positiivista on se, että ei tarvitse antaa lapsille aamulla aamupalaa (ikuisuusprojekti, etenkin jos ollaan menossa johonkin), suunnitella kymmeniä ruoka-aikoja viikossa, ulkoilla yksin lasten kanssa, keksiä tekemistä lapsille, ja lisäksi on siistiä kun tullaan kotiin iltapäivällä. Ja ylipäätään on siistimpää, kun lapset eivät ehdi sotkea niin paljoa. (Jos siis itse on jaksanut siivota edellisenä iltana..) Rytmit pysyy myös kuin itsestään, ja lapset nukahtavat (yleensä) aikaisin illalla.

Oma aika sitten toisaalta on vielä entistä rajallisempaa, ja väsymys rankempaa.

Jatkossa saan tehdä myös ihan työvuoroja siellä päiväkodissa (joka on siis 5 min kävelymatkan päässä meiltä) - olisin jo huomenna saanut mennä töihin - ja myös opinnäytetyö voisi ehkä järjestyä siellä. Eli siis olen tyytyväinen. :)

Neiti pukee

Tässä tulee muutama kuva pikkuneidistä pukemassa vaatteita. Se on tytön yksi lempipuuhista - ainakin silloin kun ei oikeasti olla lähdössä mihinkään eikä tarvitsisi pukea. ;)

Här kommer några bilder på lilla fröken när hon tar på kläder, nåt hon ÄLSKAR göra - åtminstone då när man inte egentligen är på väg nånstans och borde ta på kläderna. ;)

Mietteitä kahvikupin ääressä

Heippa taas!

Sellaista oon vaan lähiaikoina miettinyt, että tulee varmasti tarpeeseen (ainakin mulle itselleni ja Robinille) se ensi viikolla alkava päiväkoti-jakso. Tosin tänään taas mulle on iskenyt paniikki,että mitenköhän se menee. Jos siis lapsi ei käyttäydykään kuin enkeli (niin kun tietysti yleensä aina), niin miten ihmeessä mä pystyn suorittamaan harjotteluni siinä sivussa? Aika paljon helpompaa olisi viedä lapsi hoitoon ja kuulla sitten hoitopäivän jälkeen miten siellä on mennyt. Kuin nähdä kaikki ne asiat ihan itse. Ja osata sitten suhtautua omaan (omiin) lapseen samalla tavalla kuin muihin. Ja siinä sitten päiväkodin tädit vieressä tarkastelevat, että miten minä kasvatan lastani.. Huh. No, toivotaan nyt, että kaikki menee hyvin. Kaikin puolin. Nämä viimeset päivät kotona ovat olleet melkonaisen haastavia juuri tämän vanhemman lapset kanssa. Kasvatusasioita olen miettinyt pääni puhki ja itku silmässä. Ei nyt enempää tällä kertaa, parempia aikoja odotellessa. :)

 

Robin piirsi ukkelin, joka skeittaa.

Svenska texten kommer snart, hoppas jag, nu måste jag väcka barnen..

Helsinki

 

Käytiin viime viikolla lasten kanssa siskon perheen luona Helsingissä, vielä kun ehtii reissata. Matka oli kiva ja leppoisa, lapsilla oli kivaa leikkiä yhdessä ja tehtiin yhdessä pitkä syksyinen kävelylenkki. Yöllä sitten valitettavasti Robinille nousi yhtäkkiä tosi kova kuume, joten toinen päivä lepäiltiin vaan. Kuume laski onneksi illan junamatkan aikana ja seuraavana päivänä oli poika taas ihan kunnossa.

Jag och barnen åkte en sväng till Helsingfors och min systers familj nu när vi fortfarande har tid för resande. Resan gick bra, barnen tyckte om att leka tillsammans och tillsammans gjorde vi en lång höstpromenad. Sen på natten fick Robin tyvärr helt plötsligt hög feber så andra dagen vilade vi bara mest. Febern gick ner på tågresan och följande dag var pojken frisk igen.

Kops

Denise on ihan mahdottomassa iässä.. Hän kiipeää ketterästi tuolille ja siitä keittiön pöydälle, ottaa maalipurkin sängyn alta ja kiipeää sängylle jne.. Yhtenä päivänä hän oli kiivennyt vessan selkänojan päälle ja seisoi siellä ilman tukea ja harjasi hampaita minun hammasharjalla (tästä ei valitettavasti löydy kuvaa, sen verran kiire oli napata tyttö alas), ja tämän kuvan look saatiin rappusista. Kun niitä on niin mukava tulla alas, ja hienosti hän osaakin tulla ihan kävellen, kunnes... KOPS.

Denise är nu i helt otrolig ålder. Hon klättrar lätt upp på stolen och vidare till köksbordet, tar fram en målarfärgburk från under sängen och tar sig med hjälp av den upp till sängen osv.. Här om dagen hittade jag henne stående utan stöd på toalettstolens ryggstöd där hon höll på att borsta tänderna men min tandborste (det finns tyvärr ingen bild på detta, så bråttom hade jag att ta ner henne), och denna bildens look fick hon från trappor. Det är ju så kul att komma gående ner, och fint kan hon också, tills... KOPS.

Kuulumisia

Ja mitäs meille kuuluu tätä nykyä. Yksi jakso arkielämässä on loppunut, toinen alkamassa ja nyt eletään jonkinlaista välivaihetta. Eli hoitolapset lopettivat kuun vaihteessa. Työni perhepäivähoitajana kesti siis tällä erää vajaat 7kk. Se oli todella mukava kokemus, lasten kanssa oli kiva puuhata kaikkea eikä se tavallaan tuntunut työltä. Samalla tein työvuoroja myös Hesburgerille, mikä oli oikeastaan vain virkistävää. Joten tein samaan aikaan kahta työtä, mutta oikeastaan tuntui siltä, että olin vain lomalla. Eli mikäs sen parempaa. :) Ja parempaa kesää tällaiselle vaiheelle en olisi voinut valita!

Lokakuun ajan olen päivät kotona ja iltaisin ja viikonloppuisin teen töitä hampurilaisten parissa. Ihan mukava vaihe tämäkin vaihteeksi, vaikka illat menevätkin monesti myöhäisiksi, aamulla väsyttää ja lasten lanssa tulee otettua ehkä liiankin rennosti välillä. (Kuten tänään, kun en jaksanut lähteä ulos, vaikka olisi ollut hieno ilma!) Koko perheen aika jää usein myös minimaaliseksi, kun minä lähden töihin, kun Simon tulee, ja kun minä taas tulen kotiin, ovat lapset jo nukkumassa. No, näin ei toki joka päivä.

Marraskuun alussa sitten aloitamme (minä ja lapset) päiväkodissa. Lapset menevät sinne hoitoon ja minä olen samassa päiväkodissa harjoittelussa jouluun asti. Jännää nähdä miten se sujuu! :) Päiväkoti on yksityinen ja tässä ihan lähellä meitä. Parasta on se, että lapsiryhmä onpieni ja kaikki ovat yhdessä. Joten Robin ja Denisekin saavat olla samassa ryhmässä. Joulun jälkeen jatkavat lapset päiväkodissa ja minä siirryn koulun penkille taas vaihteeksi.

Sitten vähän syksyisiä kuvia:

 

 

Hur det går för oss nuförtiden då.. En period i livet är över, nästa håller på att börja och nu lever vi i nån slags mellanperiod. Dagbarnen slutade vid månadsskiftet. Mitt jobb som dagmamma varade den här gången alltså nästan sju månader. Det var en mycket trevlig erfarenhet, jag tyckte om att hålla på allt roligt med barnen och det kändes ju inte riktigt som ett jobb. Samtidigt jobbade jag lite på Hesburger också,vilket var egentligen bara uppfriskande. Så jag hade två jobb men det kändes ändå som ett semester bara. :) Vad skulle kunna vara bättre? :) Och en bättre sommar för ett sånt här jobb skulle man inte kunna ha valt!

Nu i oktober är jag dagarna hemma och kvällar och helger jobbar jag med hamburgare. En helt trevlig period också, även om kvällarna ofta blir sena och morgnarna trötta. Så att man ibland tar det lite för lugnt med barnen (som idag när jag inte orkade gå utäven om vädret var jättefint..). Och tid med hela familjen har vi inte mycket alls. Ibland åker jag till jobbet när Simon kommer hem, och när jag kommer hem påkvällen sover barnen redan. Men varje dag är dock inte en sådan!

I början av November börjar jag och barnen på dagiset. Jag ska alltså på en praktik på samma dagis där barnen börjar. Prata om mjuk start alltså.. :) Spännande att se hur det går! De är ett privat dagis och alldeles nära oss. Det bästa är att barngruppen är liten och alla barn är tillsammans så Robin och Denise får också vara i samma grupp. Efter julen fortsätter barnen där och jag ska sitta i skolan igen för omväxlingens skull.

Kukkuu

Kukkuu!!

Tittut!!

Syksyinen grilli-ilta Ruissalossa

Käytiin nauttimassa ilta-auringosta, kauniista maisemista, vilpoisasta vedestä (urhea veljeni pelasti pallon ja lapsista jokunen kasteli kenkänsä), makoisista makkaroista ja hyvästä seurasta.

Vi tillbringade en härlig höstkväll i Runsala, njöt av kvällsol, vackra vyer, uppfriskande vatten (Jarkko räddade bollen ur havet och några av barnen blötte ner sina skor), smakliga korvar och trevligt sällskap.

Kesä 2010

No niin, pääsiäinen meni, ja nyt olis uuden päivityksen aika. :D Tai muutaman.. Eräästä toisesta blogista vinkin saaneena teen kesäajalta pienet kuvakoosteet, jotta ei vaikuta siltä, että ollaan hypätty koko kesän yli. Sitähän emme todellakaan ole tehneet, koska viime kesä oli ehkä paras kesä ikinä!

Paljon vietettiin aikaa ulkona, puistoissa, rannalla ja mansikassakin käytiin:

Tehtiin myös koko perheen retkiä, kuten Kuusiston linnan raunioille:

Pohjanmaalla käytiin serkustapaamisessa ja katsomassa miltä Isoäitilä näyttää nykyään:

Simon täytti pyöreitä vuosia:

Ja lämmintähän meillä riitti!

Elokuussa tehtiin oikein lomamatka Sveitsiin. Vuoria, turkoosia vettä, mahtavia maisemia, paljon kukkia, alppikyliä... Ja SUKLAATA.

Ja minä kävin lasten (ja siskon sekä siskon lasten) kanssa pohjois-Pohjanmaalla moikkaamassa äitiä, Raunoa, Sessua ja hyttysiä:

Ja kesäloma viimeisteltiin Ruotsissa anoppilassa ja lasten serkkujen kanssa: